15.3.2014

Onnistumisia, oppimista ja lihashuoltoa!

Aloitetaan blogiteksti tuosta lihashuollosta, koska se on tärkein osa agilityn harrastamista! Eihän sukeltaja voi mennä rikkinäisillä välineillä sukeltamaan tai hiihtäjä väärin voidelluilla suksilla. Agilitayä ei voi myöskään harrastaa huonosti huolletulla koiralla (vaikkakaan koira ei ole samanlainen väline kuin esim. sukset).
Piira oli käymässä taas Kuopiossa ja molemmat tytöt pääsi osteopaatin aina niin taitaviin käsiin. Yoyon hoito oli enismmäistä kertaa helppo nakki eikä pieniä kireyksiä lukuun ottamatta poppiksella ollut oikeastaan mitään moitittavaa. Huoh! Kotikoiran elämä sopii tuolle koiralle kuin nenä päähän ja tällä linjalla jatketaan. Yoyohan on erittäin pieni mini vaikka se ei siltä näytäkkään. Se on vain 27cm korkea, joten se joutuu hyppäämään lähes aina säkäkorkeutensa yli. Me jatkossakin käydään aina silloin tällöin hömpsäämässä aksaa, mutta tosissaan me ei sitä enää tehdä.
Pikan kuntoa osasinkin jo povata huonoksi käyttäytymisen ja hieronnan kautta. Noh. Pika on liukastellut paljon näiden jäisten kelien aikana, kaatui suht hurjati Jennan valkassa pari viikkoa sitten ja ei se nyt muutenkaan ole mikään kehon hallinnan kuningas, joten se kompuroi milloin missäkin. Taka osa oli ihan lukossa ja sitä kautta vino. Etuosa oli varsinkin vasemman lavan kohdalta lähes täysin liikkumaton samoin ranka. Piiran ihmekädet aukoivat lukossa olevan kropan, jonka jälkeen tarkastettiin Pikan lihasvoima. Vasemmassa etuosassa se oli aika olematon, joten iso kasa jumppaohjeita kotiin viemisesksi sekä vähintään kuukauden agilitytauko, jotta kroppa tottuu uuteen oikeaan asentoon sekä lihakset palautuvat ja vahvistuvat.

Tähän samaan tekisi mieli paasta agilitystä vaikka ja mitä vaikka se kuinka on rakas harrastus myös itselleni. Maltti on siinä kuitenkin suuri valtti, koska pitää muistaa että moni koira vetää täpöllä vaikka kuinka huonossa kunnossa. Mutta ehkä paasaan tästä myöhemmin (jälleen kerran uudelleen).

Kaksi viikkoa ennen tätä me käytiin Pikan kanssa aivan loistavassa Jenna Caloanderin koulutuksessa. Ekana päivänä videokamerasta unohtui muisikortti kotiin, joten kuvamateriaalia ei ole tarjolla...

Päivä 1:

1-4: Pika hakee erinomaisesti merkkaukset. Kakkoselle merkkaus ja pakkovalssi, sen jälkeen hanat auki. Nelos putkella ääntä.
6: Sijoitu lähelle ensimmäistä keppiä ja "pakota" koira kepeille. Yllätyin suuresti, että tällä keppien viennillä kepit sujuivat täyellisesti!
7: Vie kaumpaa reittiä takaakierrolle. Tällöin koira saa luukuttaa kasi esteelle täysillä. (Tehtiin tämä myös niistolla siivekkeen ympäri ja back lapillä ja molemmat toimivat hyvin)
9: Pakkovalssilla koira pitempää reittiä kympille niin koira saa taas luukuttaa täysillä. (kokeiltiin myös niistoa ja jonkun näköistä jarrutusta tuonne kauempaan reittiin)
11-13: Jalkojen käytön tärkeys noissa työnnöissä korostui
16-17: Valssi tuonne esteiden väliin tiukasti

Pikan kanssa tehtiin vain tuohon esteelle 19. koska puomi ei ole vielä niin varma, että lähtisin tuossa tilanteessa sitä suorittamaan. Pika sai paljon kehuja käännöksistään ja siittä kuinka se hallitsee kroppansa ja kokoaa itsensä hyppyihin oikein. Fiksuksikin tuota taidettiin kehaista vaikka mitään näistä taidoista ei kotona näy ;)
Tällä radalla tapahtui se Pikan paha kaatuminen. Tuolla esteellä nro 8. Onneksi hoito on nyt siihen saatu ja kuntoutus aloitetaan heti miten.

Päivä 2:

Nyt oli video kamera mukana, joten videomateriaalia löytyy täältä: http://www.youtube.com/watch?v=l9cSwyzAkDQ&list=UU_bw_qpuj_a2nWy_sF1436g

1-2: Pakkovalssi
3: Sylivekki (vai onkohan se oikea nimitys ohjaukselle -videolta näkyy ohjaus). Kokeilin myös tuota kaumpaa reittiä, mutta eteneminen esteelle viis oli sahaavaa)
5-7: Etene rohkeasti ja käy kääntämässä jumppaamalla esteelle nro 7
10: Harjoittele kädellä vienti kepeille
13-17: Etene rohkeasti niin koira pääsee luukuttamaan
18: Nakkaa koira ja siirry esteen 19 taakse päällejuoksuun
19-18: Takaakierto. Oikea aikaisuus tärkeää!
Pitemmälle ei sitten taas päästy, mutta olipahn tuossakin tekemistä.

Antoisa koulutus, jossa opin todella paljon Pikasta ja siittä kuinka se toimii radalla. Silmät aukesivat kertaheitolla. Ja jos Jenna sanoo, että koira olisi periaatteessa valmis jopa kolmosiin niin kai sitä voi olla tyytyväinen siihen mitä ollaan tällä vähällä treenimäärällä tehty. Hyvät pohjat on kaiken A ja O. Ne eivät vaadi älyttömiä määriä treeniä, joten eihän treenata liikaa koiriamme? Eihän?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti