17.4.2012

Mitä isot edellä...

...sitä pienet perässä!

Niinhän se menee. Mallioppiminen on aivan aliarvostettua. Pika seuraa todella tarkkaa mitä Yoyo tekee ja toimii sitten perässä varsinkin ulkoilessa. Lisäksi Pikan suurinta idolia Hippua tyttö seuraa tarkaa ja toivottavasti myös siltä jotain ottaa opikseen ;)

Toinen viikko tytön kanssa on sujunut erinomaisesti! Pika on todella rohkea tyttö eikä todellakaan jää murehtimaan asioita vaikka jotain jännää tapahtuisikin. Tämä on jotain mitä Yoyon kanssa ei pentuna todellakaan tapahtunut. Yoyoa jännitti moni juttu ja elämään totuteltiin paljon rauhallisemmin. Pikan kanssa voi rauhassa mennä uusiin tilanteisiin.
Ulkoilessa tyttö kävelee todella reippaasti ja aina kun lähdemme ulos tai lähestymmä kotia tyttö alkaa äristä ja pomppia innosta Yoyon ympärillä. Ollaan siis hallittu kaaos kun kuljetaan ulkona! Uutena juttuna Pikalla on ulkoilessa, että suussa pitää kannella jotain. Ensin se oli keppi (tarpeeksi iso sellainen) ja nyt roikutaan, joko omassa tai Yoyon remmissä. Remmissä joko äristään tai sitten sitä kannetaan ylpeästi suussa pitkin katuja.

Pikan ruokahalu kasvaa kasvamistaan, johon olen enemmän kuin tyytyväinen. Ensimmäinen viikko oli ruuan suhteen niiiin taistelua. Painon nousukin on sitä myöden ns normalisoitunut ja 2 kg raja ylittyy lähiaikoina, jos ei jo tänään (eilen oli nimittäin muutamasta kymmenestä grammasta vajaa).
Herkutkin maistuvat hyvin. Broileripyörykä (joka oli tarkoitettu minulle) sai tytön hyppimään tasajalkaa innosta ja halusta saada tuo herkkupala :) Puruluista ahkerimmin hampaiden välissä on Yoyon 18 cm pituinen puruluu, joka on isoin mitä tästä talosta löytää. Ei pikkuinen tyydy yhtään sen pienempään.

Pika on saanut olla paljolti pentu eikä me olla vielä treenattu kovin paljon elämää enempää. Istumista, maahan menoa ja kierimistä ollaan treenattu temppuina. Ne alkavatkin jo sujua aika mallikkaasti. Tänään aloitettiin seisomistreenit mahdollisia näyttelyitä varten, mutta niin huonoa kuvasatoa tuli, etten niitä täällä kehtaa julkaista. Ehkä joku toinen päivä sitten.
Moni on kysellyt jo koska aloitamme agilityn treenaamisen tai siis olemmeko jo aloittanut. Ei! Emme todellakaan ole aloittaneet agilityn treenaamista. Pika tulee olemaan pentu, joka saa olla pitkään pentu ennen kuin aletaan leikkiä tai putkeen menoa ihmeellisempää tehdä kentällä. Pennun kanssa voi kuitenkin tehdä niin paljon juttuja ilman esteitä tai koko agilitykenttää. Ja mikä tärkeintä tässä kaikessa: pentu saa olla pentu ja kehittyä rauhassa niin fyysisesti kuin henkisesti.


Pika 10 vkoa 3 päivää

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti