Tornio!

Vihdoinkin ehdin kirjoittaa pitemmän pätkän ja aiheena Tornion reissumme parin viikon takaa.

Perjantai aamuna suunnattiin tyttöjen kanssa junalle ja kohti Jyväskylää. Josta oli tarkoitus jatkaa isän kyydillä auton kanssa kohti Torniota. Pikan ensimmäinen juna matka meni loistavasti. On se vaan niin mahtava pentu! Junassa se ei turhaa hötkyillyt mihinkään vaan istui nätisti mun sylissä ja katseli ympärilleen tai nukkui. Vaihdot sujuivat hienosti, kun tytöt kävelivät rinta rinnan junalta toiselle.
Jyväskylässä Pika tapasi ensimmäistä kertaa isäni sekä toisen podengoni (joka asuu vanhemmillani) Stanleyn. Stanin kanssa Pikalla synkkasi heti. Ja eikun matkaan.

Pika oli rauhallisesti koko pitkän automatkan. Pari pysähdystä tehtiin (joista yhdellä Stani pissasi Pikan päälle - Kiitos!) ja siinä se. Perillä majoituttiin hotelliin (oli siinä virkailijoilla ihmettelemistä :D) ja yhteiselo hotellihuoneessa oli erinomaista. Tosin Stani päätti ettei Pika saa painia Yoyon kanssa. Pentu oli mukamas kokonaan hänen. Yö nukuttii rauhallisesti koko sakki.

Lauantaina suunnattiin aamiaisen kautta kisakentälle. Siellä Pika oli hurmaava oma itsensä ja keräsi katseita ja kommetteja pitkin päivää. Yoyolla oli tiedossa päivälle kolme starttia. Ihastuin valtavasti ruotsalaisen tuomarin ratoihin. Ne oli tehty meille kun nenä päähän ja siittä puhuu tulokset: +1,59 (erittäin tiukka ia), 0 ja 0. Jokainen näistä sijoituksella neljä. Vaikka tulokset eivät olisi olleet tällaiset olisin siltikin pitänyt tuomarin radoista koko sydämestäni. Ne olivat mahtava yhdistelmä tekniikkaa, ansoja ja sujuvaa menoa. Jos ohjaaja sai koiran oikeille linjoille niin radat sujuivat kun vettä vaan. Hallitsemattomalle koiralle ja kokemattomalle ohjaajalle radat olisivat varmasti olleet painajainen, mutta minulle ne olivat parasta mitä agility voi ratoina olla! <3 Koko sakki oltiin sopivan väsyneitä, joten pika visiitti Ruotsin kautta, syömään ja Euroviisuja katsomaan. Niitähän tulikin katsottua varmaan viiden kappaleen verran kunnes uni voitti minut. Niin ja käytiinhän me hallituna kaaoksena lenkillä :P

Sunnuntaina sitten kaksi rataa (harmitti kun jätin yhden radan pois) tämän ihanan ruotsalaisen radoilla. Molemmat radat olivat todella mieleeni ja ne sujuivatkin kuin tanssi. Ensimmäiseltä radalta nolla ja toiselta hylly. Sekin hienoisen ennakoinnin takia. Valmistautuminenkin oli rataan erittäin huono. Tästä voin syyttä itseäni ja järjestäjää. Kaikki edelliset neljä rataa oltiin startattu lähes viimeisenä. Lähdin hakemaan sitten Yoyoa ihan rauhassa ja käskin sen pissalle. Yoyon vielä pissatessa sisäänheittäjä alkaa hätyytellä että olemme seuraavana vuorossa. Siinä piti sitten nopeasti kerätä palikat kasaan ja sehän kostautui sitten helpossa kohtaa.

Viikon lopusta jäi niin hyvä fiilis ettei parempaa olisi voinut olla. Yoyo toimi erinomaisesti! Pika oli mahtava reissu-lapsi! Ja kaikki meni muutenkin todella mukavasti. Tällaisia reissuja lisää kiitos!