Kasvu & karva:
Pika saa ikää päivä päivältä enemmän (ylläri pylläri) ja ensimmäinen vuosi tässä maailmassa alkaa täyttyä. Ajankohtaiseksi tätä kautta on tullut Pikan mitat, karvan vaihto, terveystutkimukset ja agilityn aloitteleminen "tosissaan".
Tuossa jokin aikaa sitten naamakirjassa tuli kysymyksiä minkä kokoinen Pika tällä hetkellä on. Ajattelin jännittää sinne vuoden ikään asti seuraavaa mittausta, mutta en pystynyt. Mitta käteen ja mittaamaan. Pika on 30,1cm ja painaa tällä hetkellä 4,2 kiloa. Ei tosiaan mikään koolla pilattu tyyppi. Ensimmäinen karvan lähtö on meillä käynnissä tai ainakin aluillaan. Furminaattori on ollut kovassa käytössä ja neitiltä onkin lähtenyt jo lähe koko aluskarva (painoakin tippui samalla 200 g). Nyt kauhulla odotettaan, että loputkin karvoista ottaa ja lähtee.
Sitten on vielä edessä se kaikkein jännittävin osuus: viralliset terveystutkimukset! Pikalle on varattu 12.2. aika virallisiin silmä-, polvi-, kyynärä- ja lonkkatutkimuksiin ja samalla neiti saa sitten rokotteen. Pika on ensimmäinen koira, jonka olen joutunut ja saanut ruokkia lähestulkoon pelkällä BARFilla, koska neiti ei ole muuta suostunut syömään. Tämä tuo lisä jännitystä tutkimuksiin. Hui. Kerron sitten tulokset täällä kun ne saadaan Kennelliitosta.
Agility:
Ennen 11 kk ikää Pika on treenannut säännöllisen epäsäännöllisesti agilityä. Treenaaminen on siihen asti ollut päätöntä töhötystä, jonka tarkoituksena on ollut motivoida Pika juoksemaan täpöllä kentällä. Nyt ollaan sitten kuukauden verran treenattu sitten säännöllisemmin eli noin kerran viikkoon (tai kahteen). Treenit ovat olleet pieni muotoisia ratoja, joissa suurin pointti on ollut se, että Pika irtoaa ja sehän irtoaa! Lisäksi ollaan alettu ottamaan uusia esteitä satunnaisesti harjoitteluun.
Viime kuussa meillä alkoi Hu-Pun tavoitteellinen valmennus, jossa ensimmäisenä oli vuorossa Elisa Hietalon treenit (alla kuva). Minua jännitti aivan valtavasti kuinka me pärjäisimme mölleinä kaikkien kolmosluokkalaisten joukossa, mutta Pikahan yllätti positiivisesti.
Ensimmäinen
pätkä oli meille vaikea. Pika ei koskaan ollut jäänyt odottamaan
lähdössä kahden esteen taakse saatika vinojen esteiden taakse. Otimme
pari toistoa tätä, jonka aikana saimme muutaman onnistumisen. Tätä ei
kuitenkaan jääty jauhamaan vaan tätä harjoitellaan sitten omalla ajalla
rauhassa vahvemmaksi. Esteet 3-15 olivat sitten se meidän juttu. Ei
kyllä tosiaankaan kaikkia kerrallaan vaan pieniksi paloiksi pilkottuna.
Olin aivan yllättynyt mitä tuo pieni koira osasi. Putkiin irtoamiset
olivat aivan huikeita. Sain layröityä monta estettä sen ansiosta, että
neiti irtosi ja irtoamisten jälkeenkin Pika löysi takaisin ohjaajan luo.
Huikeaa! Toinen pätkä ei sitten onnistunutkaan kovin hyvin kun Pikkis
oli aaaaivan naatti. Koitettiin treenata pimeää putken päätä, joka oli
puomin alla. Neiti kyllä osaa pimeitä putken päitä hakea, mutta tämä oli
tällä kertaa aivan liikaa ja aivan liian vaikeaa. Eli oltiin huippu
tyytyväisiä ekaan pätkään kiitettiin kouluttajaa ja poistuttiin
paikalta.
Lisäksi ollaan nyt kerran otettu keppejä. Ensimmäinen askel sen osalta on tehty ja nyt vaan paaaljon toistoja. Hyvä niistä tulee.
Shelttinne on ladattu:
Tai oikeastaan yliladattu... Huoh.. Välillä ei voi ymmärtää mistä tuolle pikkuiselle oikeen riittää tuota virtaa. Eilen heräsin kuudelta, kun kultani heräsi töihin. Wiuf. Pika oli salamana sängyssä riehumassa. Ajattelin ettei toisella voi olla noin paljon virtaa, kun edellisenä päivänä tehtiin kunnon umpihanki lenkki vapaana juosten, mutta... Ei kun lenkille purkamaan neitin energiaa.
Nyt uusin apu energian purkuun on StarMark -aktivointilelu, joka on Pikan lempari. Tämä on suuri ihme, koska Piks ei yleensä tykkää mistään teollisesti valmistetusta. Kuitenkin jo heti ensi haistamalla Pika ihastui leluun ja ensimaistamalla Pika ähräsi lelun kanssa kaksi tuntia. Hullua, mutta totta. Lelua pystyy muuntelemaan rajattomasti ja tästä onkin tullut meidän koko perheen suosikki.
Kuvia:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti